Kyllä. Henkilökohtainen voitelu oli tavallinen osa jokapäiväistä elämää Israelin kansan keskuudessa, ja Jeesus viittasi siihen tuttuna käytäntönä. Psalmi 104:15 puhuu öljystä, joka saa kasvot loistamaan, kun taas Saarnaaja 9:8 kehottaa meitä olemaan antamatta öljyn puuttua päästämme. Tämän tavan merkitys käy erityisen selväksi, kun tarkastelemme, mitä tapahtui ihmisten lopettaessa itsensä voitelemisen. 2. Sam. 14:2:ssa naista kehotetaan olemaan käyttämättä öljyä, jotta hän näyttäisi surreen pitkään. Daniel vastaavasti pidättäytyi voitelemasta itseään kolmen viikon surujakson aikana (Dan. 10:2–3). Jeesus käsitteli samankaltaista tilannetta Matteuksen 6:16–18:ssa. Jotkut ihmiset laiminlöivät tarkoituksella tavanomaisen ulkonäkönsä paastoamisen aikana tehdäkseen uskonnollisen omistautumisensa näkyväksi muille. Jeesus kehotti seuraajiaan peseytymään ja voitelemaan itsensä tavalliseen tapaan, pitäen paastonsa itsensä ja taivaallisen Isänsä välisenä asiana.
Päivittäinen voitelu voi olla myös kaunis hengellinen merkitys kristityille tänään. Se on profeetallinen ilmaus riippuvuudestamme Pyhästä Hengestä, joka asuu sisällämme ja voimaannuttaa meidät elämään Jeesukselle Kristukselle. Aivan kuten ilmestysmajan lamput tarvitsivat jatkuvan öljyn saannin pysyäkseen palamassa, me olemme riippuvaisia Pyhän Hengen jatkuvasta läsnäolosta ja työstä loistaaksemme Kristuksen valolla (2. Moos. 27:20–21). Henkilökohtaisesta voitelusta voi tulla yksinkertainen päivittäinen uskon hetki, jossa tunnustamme Hänen läsnäolonsa, kiitämme Häntä Hänen työstään sisällämme ja antaudumme uudelleen Jumalalle. Se ei ole uskonnollinen velvollisuus, maaginen kaava tai vaatimus pelastuksemme säilyttämiseksi. Tarkoituksena ei ole luoda toista sääntöä, vaan ennallistaa merkityksellinen raamatullinen käytäntö, joka suuntaa sydämemme kohti Jeesusta ja vahvistaa tietoista riippuvuuttamme Hänen Hengestään.
Voitelun Talo